”Neljän railakkaan helsinkiläistytön Tarharyhmä oli Suomi-rockin raikas uusi tuuli 90-luvun alkuvuosina.” Näin luonnehtii Maija Vilkkumaan ensimmäistä levyttänyttä
bändiä Jarmo Latva-Äijö, eli suomalaisten yhtyeiden nettitietopankkia, Rockdataa ylläpitävä Latvis.

Kallion ilmaisutaidon lukiossa opiskelevat Isa-Eerika Lehto ja Maija Vilkkumaa olivat jonkinlaisen bändin perustaneet jo ennen Tarharyhmää, ja itse asiassa
Tarharyhmä aloitti kesällä 1990 Helsingissä akustisena Maijan ja Minna Haapkylän katusoittoryhmänä. Isa liittyi mukaan myöhemmin samana kesänä ja kun vielä Nöksy
Niiniluoto löydettiin rumpuihin, oli tyttöpoppisbändi valmis valloittamaan kenet tahansa.

Poko Rekords kiinnitti bändin talliinsa ja singlet "Päiväunia" ja "Beibini asuu Torniossa (Mitä teen?)" vakuuttivat radiokuuntelijat Tarharyhmän tekemisien aidosta
riemusta. Ensimmäisen kokopitkän "Tappopoppia" single "Aikalailla sekaisin" oli kesän 1993 riemukkaimpia ja soitetuimpia kappaleita valtakunnan radioverkossa.

Seuraavana vuonna ilmestyi toinen levy ”Hysteerinen harmonia”, joka julkaistiin myöhemmin uudestaan parilla lisäbiisillä. Lisäbiiseillä (Duran Duran ja Tulta) soitti
Hunajamelonien basisti Paula Ojajärvi (nyk. Herkman) joka
tuurasi Minnaa vuoden. Vuonna 1995 Nöksy lähti bändistä, ja lopullisesti
Tarhis hajosi saman vuoden lopulla.

Samoihin aikoihin Maijan musiikillisessa aktiviteetissa sattui silloin ehkä vähäpätöiseltä tuntuva, mutta myöhemmin melko massiivisen tapahtumaketjun aloittanut äänitys.
Syksyllä 1994 Olli Virtaperko –niminen musiikinopiskelija oli kertonut Kerkko Koskiselle Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton järjestämästä poliittisten laulujen
kilpailusta. Viikkoa myöhemmin järjestettiin illanvietto, ajatuksena kirjoittaa tekstejä kilpailuun. Osallistujina olivat Pekka Lahdenmäki, Juhana Rossi ja Janne
Saarikivi. Illan kiinnostavin saavutus on Lahdenmäen Veturi, taksi, valtamerilaiva, jonka Koskinen sävelsi seuraavana aamuna. Muutamaa päivää myöhemmin Rossi toi tekstin
Ampukaa Komissaarit, nuo hullut koirat! Sekin sävellettiin heti ja kappaleet lähetettiin kilpailuun. Kilpailunauhalla lauloivat Anna Tulusto, Arto Talme, Kerkko
Koskinen, Olli Virtaperko, Maija Vilkkumaa ja Isa Lehto. Kilpailu voitettiin ja Koskinen sai tehtäväkseen kasata ryhmän jolla voisi keikkaillakin, mutta se on jo sitten
ihan toisen yhtyeen historiaa.

Seuraavana vuonna Hunajamelonien kosketinsoittaja Satu ”Sindy” Eronen päätti jäädä lomalle ja kutsui sijaisekseen Maija Vilkkumaan, vastapalveluksenomaisesti koska Maija
oli aiemmin pyytänyt Paulan Tarharyhmään Minnaa tuuraamaan. Maija otti pestin vastaan ja sopi joukkoon saumattomasti. Kosketinsoittajan rooli vaihtui myöhemmin
laulajaksi ja biisintekijäksi.

Pop&Jazz Konservatorion musiikkileireillä Maija tutustui soittajiin ja laulajiin. Vuoden 1997 syksynä hän soitti kitaristi Janne Lehdolle, rumpali Jan Pethmanille
kosketinsoittaja Visa-Pekka Mertaselle ja basisti Tommi Saarikivelle ja pyysi heitä tekemään kanssaan demon. Bändi sovitti Jannen johdolla kolme biisiä, Satumaa-tango,
Ystävä ja Vähän ennen, jotka äänitettiin vuoden 1998 alussa Harjun Nuorisotalon demostudiolla. Demo seilasi ympäriinsä, mm. BMG hylkäsi sen, kunnes Warner Musicin Pekka
Ruuska tarttui syöttiin.

Levytyssopimus allekirjoitettiin kesällä 1998. Tällöin Maija lopetti
Hunajameloneissa, itse asiassa Hunajamelonit olettavat yhä Maijan olevan vain pitkällä vapaalla...
Maijan bändi alkoi työstää loppumateriaalia levylle. Basisti Tommi Saarikivellä oli kiireitä Ultra Bra:n kanssa, ja remmiin astui nykyään mm. Scandinavian Music
Groupissa soittava Anssi Växby. Ensimmäinen sinkku, Satumaa-tango, ilmestyi
alkuvuodesta 1999, ja samoihin aikoihin bändi teki ekan keikkansa
Kabuki-ravintolan 10-vuotisbileissä Kulttuuritalolla. Satumaa-tango sai
yllättäen ihan huomattavan paljon radiosoittoa, ja siitä tehtiin nopeasti video.
Levyn kanssakin alkoi tulla kiire. Päätettiin, että Janne Lehto tuottaa
sen, olihan hän ollut bändin musiikillinen johtaja alusta asti.

Pitkä ihana leikki ilmestyi elokuussa 1999. Kiertuetta varten toiseksi
kitaristiksi tuli Jaska Korkalainen. Keikkaa tehtiin valtavasti, ja
koska materiaalia oli vain yhden levyn verran, keikoilla soitettiin myös
Sielun Veljien Peltirumpua. Levy myi suunnilleen 15 000, silloinen kultaraja oli 20 000. Levy-yhtiö tahtoi yrittää levyn kanssa vielä ns. toista aaltoa ja julkaisi
Peltipainoksen, jossa oli mukana Peltirumpu. Levymyynti vilkastuikin, mutta syynä siihen ei ollut niinkään Peltirumpu kuin levyn viides sinkkubiisi Tähti, ja tietenkin
ahkera konsertointi. Hurjan rundin aikana koskettimiin vaihtui Tero Pennanen ja bassoon Niko Kokko.

Meikit, ketjut ja vyöt ilmestyi huhtikuussa 2001 ja pysytteli ensimmäiset kolme
viikkoa albumilistan ykkösenä. Toinen kitaristi Jaska Korkalainen
väistyi, bändin sointi kun meni kahdesta kitarasta vähän tukkoon. Rundia
tehtiin ahkerasti taas. Janne Lehto teki keikkaa myös Mestareissa ja
Jore Marjarannan sekä Ufo Mustosen bändeissä, ja hänen tuuraajakseen tuli Mikko Kosonen, joka pian siirtyi vakituiseksi kitaristiksi.

Tämä kokoonpano teki ensimmäisen äänitteensä alkuvuonna 2002 Sielun Veljien tribuuttilevylle biisillä Pohjois-Amerikka. Maija kävi mm. New Yorkissa lataamassa akkujaan
ja rustaamassa uusia biisejä. Ei-levyn treenit alkoivat viime kesänä ja levy meni heti ilmestyttyään nyt maaliskuussa Suomen virallisen listan ykköseksi ja jatkoi
ykkösenä toisellakin listaviikollaan.

Kirjoittaja Luca Gargano

lähteet:
internet
Maija Vilkkumaa