Kuten Anssi Kela kertoo blogissaan, olen näiden sivujen perusperiaatteen osalta www.anssikela.com seurannut hänen viitoittamaansa tietä. Tai siis nämä sivuthan on loihtinut uskomaton webmaster Sami ja siitä kaikki kunnia hänelle, mutta blogimuotoon innostuin nimenomaan Anssin sivujen kautta! Levy-yhtiössä me eräänä kauniina päivänä kateltiin että minkäslaista sitä nyt ruvettais tekemään, ja minä siitä sitten napsautin Anssin sivut päälle ja sanoin et nää on musta kivat.
Bloggaajana en kyllä ole Anssin tyyppinen, sillä olen huomattavasti vähemmän perusteellinen. Sellon tapaus on herättänyt Anssin – kuten minutkin – pohtimaan aselakeja, ja siinä missä minä heittelen raivokkaita mielipiteitäni silmillenne, Anssi perustelee, pohtii, ottaa muiden mielipiteitä huomioon. Tämä on mielestäni kunnioitettavaa, mutta en silti aio ryhtyä samanlaiseen perusteellisuuteen, sillä en osaa, en pysty, se ei ole luontoni! Joten kommentoikaa ihmiset (sit kun se on mahdollista) aktiivisesti, innokkaasti, kärjekkäästikin, janoan sitä. Hmm, janoan ja pelkään. Se on just siistiin. Shake your foundations, lauloi AC/DC:kin aikoinaan ja sai mut unelmoimaan rocktähteydestä.
Aselaeista olen sitä mieltä, että ei tietystikään ole aseiden vika että ihmiset niillä toisiaan tappavat. Se on ihmisten vika. Täydellisessä yhteiskunnassa kukaan ei haluaisi tappaa ketään, ja sellaista yhteiskuntaa, jossa Sellon, Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia tragedioita tapahtuu näin usein, täytyy muuttaa.
MUTTA. Tätä muutosta odotellessa tuntuu mielettömältä, että aseita, laillisia ja laittomia, on niin paljon. Että lupia myönnetään aika heppoisin perustein ja laittomista aseista saadut rangaistukset ovat naurettavan pieniä. Tämä on musta käsittämätöntä siksi, etten voi mitenkään ymmärtää, miksi aseet olisivat jotenkin välttämätön asia olla tavallisella ihmisellä. Että ikään kuin kuuluisi jokaisen ihmisoikeuksiin että saa omistaa aseen. Minusta sen ei pitäisi olla näin.
Kuten fb-ryhmäläiset ovat ehkä huomanneet, studiotyöskentely ihanassa Finnvoxissa sujuu hienosti! Lounaspirtti Pippurikin on avattu mikä on siistiä. Söin siellä tänään broilerinkoipea. Studiolla äänitettiin handclappeja. Markon ei tarvii enää soittaa mitään! Paitsi ehkä pari tamburiinia johonkin. Kitaroita äänitetään nyt. Keskiviikkona äänitetään täyslivenä yksi hidas biisi, siihen osallistuvat vain meizi, Tero ja Mikko. Asiaa. Kunnolla pääsen (tänään tosin huomasin käyttäväni sanaa ”joudun”, taitaa vähän jännittää) laulamaan ens viikolla.
Paririvisiä kommentteja studiosta löydätte siis jatkuvasti kasvavasta facebook-ryhmästä, sinne kaikki!
Tags: Anssi Kela, aselait, Finnvox
Meinasin ensin kommentoida facebookissa, mutta sehän ois ollut tyhmää, kun täällä nyt on tämä kommentointimahdollisuus. On kyllä todella kivat sivut nyt, oikein onnistunut sivujen muutos! Ja näitä tekstejä on kiva lukea, kiitos!
Niin – joidenkin lähteiden mukaan Suomessa on kolmanneksi eniten aseita per capita, USA:n ja Jemenin jälkeen. Suuri määrä selittynee osaksi metsästyskulttuurilla. Vaikka en itse metsästystä harrastakaan, en olisi sitä mitenkään dramaattisesti rajoittamassa. Tokihan noilla metsästysaseillakin hirmutekoja tehdään, kuten vaikkapa taannoin ”kahdeksan surmanluodin” -tapauksessa.
Mutta sitten nuo käsiaseet… Sellaisen hallussapitoon pitäisi kyllä olla todella hyvät perusteet. Varmasti rajoittaminen nostaisi melkoisen mekkalan, mutta jotain asialle olisi silti tehtävä. Yhtenä ratkaisuna on kai ehdotettu, että aseita säilytettäisiin ampumaradalla, mutta omat ongelmansa sekin toisi, kun aseita olisi iso määrä yhdessä paikassa.
”Saavutettujen etujen” karsiminen on aina vaikeaa. Ei ase todellakaan ole välttämätön tavalliselle ihmiselle, mutta ei ole tupakkakaan, vaan silti sitä on kaupan edelleenkin. :-)
Hankala homma.
eksyin lukemaan kirjoituksiasi lähes vuosien tauon jälkeen. ilokseni totesin, että kirjoitustapasi, kirjoitusten sisältö ja viihdyttävyys ovat entisensä. tykkään sun kärkkäästä tavasta kertoa asiat, siinä on jotain impulsiivisuutta- vaikuttaa ettet juurikaan etukäteen suunnittele.
en ole aikoihin käynyt sun keikoilla, viimeksi vissiin vuonna 2008 jolloin esiinnyit särkänniemessä.
nojoo. tuohon asejuttuun. vaikka yhteiskunta kuinka rajottaisi aseisen hallussapitoa sekä saatavuutta, niin kyllä ihminen aina keinot löytää sellaisen saadakseen. pimeillä markkinoilla valitettavasti liikkuu tavaraa aivan helvetisti, eikä kellään oo aikaa vahtia kaikkea.
mut on jotenkin niin tekopyhää mun mielestä tehdä mielettömiä aselakeja joista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä niin kauan kun jokin kusee koko yhteiskunnassa. tuskin kukaan ihan täysissä sielunvoimissaan oleva tempasis asetta mukaansa ja ampuis koulu- tai työtovereitaan. kyllä silloin on ihmisen mielessä jotain vikaa. ensin pitäisi puuttua terveydenhuoltoon ja sen parannukseen. tuntuu, että kaikki tuollaiset hyvin olennaiset asiat hyvinvoinnin kannalta on pahasti rappiolla. terveydenhuoltoon ja koulutukseen käytettäviä varoja pienennetään koko ajan. vaik mitäs se haittaa kunhan vaan kansanedustajat ja muut turhanaikaiset poliitikot saavat helvetinmoista palkkaa ja ennen kaikkea rahoitusta harrastuksiinsa. joopa.
mulla on omakohtainen kokemus siitä, kuinka ihminen yksinkertaisesti sekoaa asiaankuuluvaa hoitoa odotellessaan. mulle itselleni ei siis ole tapahtunut mitään mutta eräs läheinen odotti hoitoa vuoden kunnes tapahtui tragedia ja vasta siinä vaiheessa sen tilanteeseen herättiin. ei ihmiset opi virheistään- valitettavasti.
vaikka ei olis aseita niin kyl ihminen pystyy lajitovereitaan tuhoomaan vaikka moottorisahalla jos niin haluaa :<
pointti tämän kaiken selityksen alla on siis se, että yksin aselait tai muut säädökset eivät voi riittää estämään sellon yms kaltaisia tragedioita, vaan päättäjien pitäisi turhan puheen sijaan tehdä jotain.
on se vaan niin erikoista että kansa ei hyväksy vaikkapa marian ja kristiinan leikillistä suudelmaa mutta asekauppa on ihan ok.