Mä kirjoitan nykyään näitä blogeja niin usein että tuntuu et meidän keikkavuosi ei ala ikinä kun mä oon aina täällä määkimässä et ”ihan kohta se alkaa!” Vieläkään ei oo eka keikka alkanut. Mutta oon jo käynyt hiihtämässä! Vuokraamon jäbät laittoi mulle uskomattoman voitelun, suksi luisti upeasti. Hiihdin aika semmoista mäkistä latua, ja yhtäkkiä tuli eteen kyltti jossa luki ”vaativa lasku”. Vaativa lasku! Panikoiduin. Kuinka minä voisin mitenkään olla hiihtäjä joka pystyy laskemaan VAATIVAN LASKUN! Miksei siinä kyltissä voi lukea MELKO PITKÄ JA JYRKÄHKÖ LASKU, MUTTA SINÄ SELVIÄT SIITÄ, ÄLÄ HUOLI!
Sitten päätin epäpanikoitua eli antipanikoitua eli poistua paniikin tunteestani ja ajattelin, että on aivan oikein että siinä lukee just ”vaativa lasku”, lukekoon mitä lukee, meizin kaltaisten neurootikkojen tulee mennä itseensä ja oppia toimimaan vaativien laskujen maailmassa. Ja sit mä vaan lykkäsin vähän vauhtia ja ajattelin että älä pelkää, nojaudu eteenpäin, pidä sukset ladulla. Ja se meni ihan kunniakkaasti, ei ollut kovinkaan vaativa itse asiassa, ihan perus, ja meizi on oikeesti aivan paska laskija. Mutta silti tuli laskusta ja hiihtolenkistä hyvä mieli! Ja ajatelkaa nyt mitä symboliikkaa! Älä pelkää, nojaudu eteenpäin, pidä sukset ladulla. Sopii mihin tahansa jännittävään elämäntilanteeseen!
Kohtapa siis lauteille, kuten me muusikot leikkisästi rokkilavoista sanomme. Nähdään!
Onko toi kuva tuossa oikealla uuden levyn kansikuva? Tosi hiano! Psykedeelinen ja jotenkin taas tyyliltään ihan erilainen kuin yleensä. Jotenkin diskohtavakin – jännittävää! Oliks toi sen Nanan ottama kuva? Se on vissiin parin kaverini kaveri, kun se tuolla Facebookin puolella aina välillä möyhkää. Tosi mahtava kuvaaja, ainakin sen perusteella, mitä olen niitä kuvia nähnyt.
Hih! Maailmassa pitäis ihan noin ylipäätään olla kylttejä, joissa lukis ihan vaan ”älä huoli”.
Aijai, kyllä on piinaavaa, kun pitää odottaa vielä niin kauan keikkoja. Mutta Tavastialla nähdään!
No joo, olihan tuota kansikuvaa ihasteltu foorumilla jo aikoja sitten. Ja minä kun luulin olevani kerrankin ajan kiivaasti sykkivällä hermolla. Ehkä nyt sitten jätän ”Meikä löysi uuden levyn biisilistan netistä” -intoilunikin väliin ja kirjoitan itselleni post itin näytön nurkkaan, missä lukee ”Muista, että Maikin sivuilla on keskustelufoorumikin”.
Meillä hevosten kanssa maastoillessa yhden maastolenkin varrelle sattuu todella jyrkkä alamäki. Maaston vetäjä ei kerro etukäteen siitä alamäestä, sillä muuten tätiratsastajat alkavat pelkäämään hirveästi. Vasta alamäessä tulee neuvo; nojaa taaksepäin ja istu rennosti ja luota hevoseen.
Joskus on ihan hyvä nojata taaksepäin ja luottaa johonkin muuhun.
P.S. Levy on tilattu, can’t wait!
Hiihto on hauskaa kun sopivasti sitä harrastaa. Kun keli kohdallaan ja etenkin fiilis, niin johan maailma on MINUN. Elämä voittaa. Sama on prätkäilyssä jota harrastelen. Mutta mutta, kohta pääsen tulkitsemaan Maijaa Levillä perjantaina. Sitä odotamme suurella joukolla. Näemme siis Hullussa Poroossa. Kunhan kuuluu Ingalsin Laura, se on mahtava biisi.
Siihen asti on työskenneltävä päivisin…
” miksei siinä kyltissä voinut lukea …. ” ;)
Olipas kiva kutitella suunpielillä kulmakarvojani , ( hymy oli niin korvissa , että piti oikein paperille piirtää
naaman kuva , onko ilmiö noinkin mahdollinen ? – on se ! ) ….
Hauskaa päivänjatkoa ………. sinulle Maija , minulle ja kaikille ;)
Moro Maija. Täällä alakerran baaritiskillä jo odotellaan sun keikkaa ja fiilistelllään tanssimusiikin tahdissa. Samoissa laskuissa sitä ollaan tänään oltu. Puhuttiinkin hiihtokavereiden kanssa sinusta, mutta ei voitu ajatellakaan, että ehkäpä tulit vaikkapa vastaankin jossakin vaativassa laskussa. Varovainen kannattaa aina olla. Kiilopään laskussakin ihan selviä verijälkiä oli havaittavissa. Kivempi nähdä sinut lauteilla siloisilla poskilla. Usko siis ohjeita jatkossakin. Ingalsin Lauraa odotellessa hyviä hiihtokelejä toivottaa vanhemman kaartin fani.
Kun alkaa keikat, päivittyy loppuun myös sivut..Millaista esittelyä pojat ovat siis puuhaamassa?(-: Odotan innolla..
Maija huhuuuu… kolme keikkaa jo takana – eikö mitään päivitettävää ilosanomaa meille etelän epätietoisuudessa eläjille?!
Hyvä, Maija!!. Tiesin, että selviät!!
Ja äidinkieli (pääaineesi?) pilkkuineen? Niin, ja, tota noin. Olisiko teini-ikä lähentymäisillään jo? t: Aune
Olisin niin tarvinnut torstaina seminaarihuoneen takaseinään kyltin: Sinä selviät siitä, älä huoli! :D Seminaarityöni siis esittelin. Eikä ollut kovin luottavainen olo, kun suunnilleen kaikki aiemmin tässä seminaarissa esitetyt työt oli haukuttu lyttyyn. Mutta omani sai lopulta jopa kehuja, joten hyvin siis meni. :] Turhaan taas olin huolissani.
Maija, sä oot ihana:D
Hihii Aune, se on ”suomen kieli” tuolla yliopistolla, äidinkieltä opiskellaan koulussa.
Oli ihan superkivaa Lapissa! Kirjoitan kohta jotain.